Aikaa ja unelmia.

Täällä sataa ja on viileetä. Kevät on juuri saapunut Skotlantiin ja parin päivän aikana ihmiset jo henkäilivät ilosta, kun luulivat että kesä on siinä ihan nurkan takana. Mutta Glasgow yllättää aina. Heinäkuu oli lämpimämpi kuin huhtikuu.

Sää on täällä aika ennalta arvattava, mutta niin on myös kulttuurikin. Huomasin vähän aikaa sitten että Skoteilla on aika neutraali kulttuuri. Tai siis kaikki perus jutut tiesinkin jo kun tulin tänne. On kilttejä ja on haggista ja on sadetta ja on aksenttia ja on alkoholia. Mutta sen lisäks en oo löytäny melkeen mitään muuta paitsi erittäin epätreveellisen ruokakulttuurin. Täällähän siis friteerataan pizzaa ja mars patukoita.
Skotlanti on yllättävän multikulttuurinen ja itse skotit ei tuputa omia uskomuksiaan kaikille. Jos vertaa vaikka suomeen. Jos turisti astuu jalallaan sinne, niin heti ollaan tunkemassa suuhun salmiakkia ja karjalanpiirakkaa. Seuraavaksi viedään saunaan ja sitten se työnnetään avantoon.
Meillä on niin suuri kansallisylpeys verrattuna muuhun maailmaan.
....

Kyllä nautin täällä Skoteissa olosta, mutta samaan aikaan sydän vielä palaa jonnekkin muualle. Tiedän että haluun ens vuonna päästä opiskelemaan. Se on varmaa. Nyt on sen aika. Mieleen on tullut uusia visioita siitä mitä voisi opiskella ja missä.
Mutta ennen sitä, mulla on vuosi vapaata aikaa, ilman mitään sidoksia. Ja mielestäni en oo vieläkään saanu ideaa, lähteä hieman kauemmas. Jos vain nyt saisin koko-aikasen työpaikan. Niin voisin täällä kesän asustaa ja kerätä rahaa. Sitten elo-syyskuussa voisin laittaa repun selkään ja lähteä talveks Austraaliaan. Sitten ennättäisiki takas pääsykokeisiin huhti-toukokuussa. Se tuntuis aika oikeelta tällä hetkellä, mutta näyttäkööt aika oikeen reitin.

Sellasta täällä tänään,
terkuin Liina

Daphne ja mää ihanassa Kelvin parkissa.

Jee Jee Jee

Aika jännää miten aina kun kaikki tuntuu jotenkin mahdottoman hankalalta ja itkuselta, niin yhtäkkiä jotain hienoa tapahtuu yllätyksellä.
Koulun pääsykokeet ei menny ihan suunnitelman mukaan, mutta se oli hyvä kokemus ja opin paljon. Pitää ehkä kyseenalastaa enemmän omia unelmiaan ja avata silmät uusille vaihtohdoillekkin.

Kokeitten jälkeen mulla on ollu täällä tosi eksyny olo. Kun ei oo mitään tietoa pystynkö jäämään tänne, pitäiskö etsiä suomesta töitä ja mitä ihmettä teen koko ens vuoden...?
Myös asioita hankaloittaa se, että tällähetkellä en todellakaan halua vielä lähteä täälä. On sellanen olo että en oo valmis vielä palaamaan. Ja palaamaan mihin? Perhe on tärkeä ja sitä on mieletön ikävä, mutta se on sitten ainoa asia miksi palata. Ja se on siellä aina vaikka tulisin takaisin vuosien jälkeen.
Päätin että ei, en luovuta. Oon nuori ja mulla on seikkailuhalua. Vaikka mikä olisi niin täällä aijon olla kesän loppuun asti.
Suomeen haluan tulla kyllä käymään heti kun vaan voin.

Tällä viikolla tuo epätoivo ja epätietoisuus alko kääntyä ilon puolelle. Ensiksi sain soiton rekrytointi firmasta jotka etsi suomea puhuvia asiakaspalvelijoita. Joten ens viikolla alotan varmaan jossain firmassa soittelmalla Glasgowsta suomeks suomalaisille. Toinen aivan mahtava asia tapahtu eilen. Sain soiton mun ihan lemppari baarista, että tervetuloa maanantaina koe harjotteluun. Jos se menee hyvin saan työvuoroja pari kolme kertaa viikossa sieltä! Wihiii!

Tänään on pääsiäinen, aurinkoinen päivä ja kaksi ihanan ihanaa pupua saapuu Glasgowhun mua moikkaamaan. Pietari ja Joonas saapuu pian, joten nyt pitää alkaa siivoilemaan ja järkkäämään paikkoja! Tästä tulee hyvä viikonloppu!

Ihanaa pääsiäisviikonloppua teil kaikil!

Käännekohta

Ylihuomenna on mielenkiintonen päivä. Torstai tulee näyttämään aika pitkälti mihin suutaan elämässä meen.
Mulla on koulun pääsykokeet. Oon unelmoinu tosta päivästä josatain 12-vuotiaasta saakka. Se on myös suurimpia syit siihen miks musta tuli Skottifani.
Se päivä on todella suuri asia mulle. Oon treenannu n. puol vuotta kahta monologia, jotka nyt osaan kyllä niin hyvin ulkoa ku voi olla.

Päätin, että kun tänne asti tulen niin ton pääsykokeen teen 150 prosenttisesti.

Äsken kävelin kotiin kaverin luota ja mietin, että en hatkeäkään epäile sitä oonko oikeassa paikassa tällä hetkellä. Itseasiassa en oo epäilly sitä kertaakaan tän kahden kuukauden aikana jollon oon ollu täällä. Glasgow tuntuu oikeelta ja paikalta, jossa todellakin voisin opiskella.

Halua päästä sisälle lisää myös ne kaikki ihmiset joita oon täällä tavannu. Mun ympärille on syntyny  todella tiivis porukka mielettömiä ihmisiä. Pari brasilialaista, sakasalaista ja yksi skotlantilainen mies. Ja tunnen että en halua jättää tätä elämää vielä. Musta tuntuu että mun kuuluu olla täällä paljon kauemmin kun vaan puolivuotta, muuten jotain jää kesken.

Mun elämä täällä tähän asti on ollu todella mieletöntä. Töitä en oo saanu, mutta sitäkin enemmän oon tehny kaikkea luovaa. Oon kuntoillu paljon, alkanu piirtää taas, musisoinu ja harjotellu mun pääsykokeisiin. Uskon että mä todella tarvitsin tän vapaan ajan just nyt ennen torstaita. Se anto mulle paljon voimavaraa, jotta voin antaa todellkin kaikkeni niissä kokeissa.

Joten nyt uskon että minä riitän siellä kokeissa ja päätän että Glasgow ei ole vielä nähnyt tarpeeksi Liinaa.

Jeeeee työhaastatteluuu!

Ihanaa! Nyt alko tapahtua! 

Sain äsken soiton ihanasta vaatekaupasta nimeltään American Apparel!! Sinne on mielettömän vaikea päästä töihin, mutta mä sain työhaastattelun! Ylipätään nyt on niin vaikeaa saada töitä yhtään mistään, joten voitte kuvitella kuinka onnellinen oon! 

Ensi tiistaina sitten yritän hurmata Apparellin porukan oikeen kunnolla! 

Tajusin myös tänään että mun pääsykokeisiin on vaan pari viikkoa aikaa! IIIIIK! nyt alkaa tehotreenit! ...heti siis kun meen pois tästä koneelta.

Tänään illalla on luvassa yhdessä taidekeskuksessa pidettävä tapahtuma, joka liitty jotenkin elokuviin ja johonkin... jännää kattoa mitä tapahtuu! 

Ja huomenna lähden kämppisten kanssa retkelle hieman pohjoisia Highlandseja katsomaan. Me vuokrataan auto ja ajellaan jonnekkin pohjoiseen. Siellä sitten yövytään jossain majatalossa ja sunnuntai illalla huristellaan takasin! Laitan sitten kuvia tänne kun Glasgowssa oon taas!

Nyt Shakespearea lukemahan...

Ihanaa päivää teille sinne!

Matkaa ja sitten elämää.

En ole kirjotellut tänne vähään aikaan. Pahoittelut siitä. Oon koittanut kirjottaa, mutta sitten onkin tuntunut siltä ettei oo mitään mistä kirjottaa.
Mun elämä on asettunut hyvin tänne, mutta epätavallisesti.
En oo vieläkään löytäny töitä, mutta kaikkea muuta oon löytänyt paljon.
Kuten musiikkia, ystäviä ja aikaa.

Mulla on nyt harvinaisen paljon aikaa. Ja aluks siihen oli vaikeaa suhtautua. Oon tyyppi jolla on aina ollut kaikkea; koulua, harrastuksia, töitä jne.. Oon aina menossa ja tulossa. Nyt teen juuri niitä asioita joita haluan. Ja se on hyvä. Tunnen et mun luovuus tulee esille ihan uudella tavalla kun sille antaa tilaa.

Oon siis nukkunut paljon, liikkunut, joogannut, syönyt hyvin, tutustunut, juhlinut, nähnyt paljon, säveltänyt ja kaikista tärkein; oon harjotellut tosissani mun pääsykokeisiin, jotka on vähän alle kuukauden päästä.

Täällä oon tajunnu myös sen, että jos haluan tosissaan sinne kouluun, niin harjottelen pääsykoetehtävät ensimmäistä kertaa elämässäni niin hyvin että paremmin en olis voinut tehdä.
Yritän antaa kaikkeni ja mulla on todella hyvä olo siitä.

Tässä teille Glasgowta:

Katusoittajalla kiltti ja soitti säkkipilliä. Tunsin oleani Glasgowssa.

Lähdettiin uuden ystävän Brasilialaisen Joanan kanssa kiertokävelylle.

Turistit.

Eksyttiin porukasta jo hyvissä ajoin. 

Tie kotiin. 

Lähdin retkelle maaseudulle katsomaan tutun omaa linnaa. Matkalla näin ihan ekat vuoret ja kukkulat. Niin kaunista.

Kevät saapuu ja puut olivat jo kukassa.

Puissa naavaa ja vesi niin kirjasta että näkee pohjaan.

Hei siellä!

Ardkinglas!

Lähdin ytenä päivänä hieman explooraamaan lähinaapuristoa. Löysin puiston joen varresta. Nyt se on mun vakio lenkkeily paikka. 

Varmaan mielettömän kaunis kesäisin ja syksysin.

KEVÄT!

Meidän olohuone!

Kämppis kokkasi meille vuohta! mmm....

Ystävänpäivä saksalaisen Krissin ja brasilialaisten Joanan ja Daphnen kanssa.

Terkuin Liina.

Vilinää, vilskettä, hulinaa, huisketta.

Huh nyt oon ollut Glasgowssa jo melkein kaks viikoa! Ihan uskomatonta miten aika menee niin nopeesti!

Tuossa ajassa oon ehtiny tutustumaan upeisiin ihmisiin, ollut illalliskutsuilla, kävelyillä upeen joen rannalla, nähnyt paljon sadetta, saanut vähän duunia yhestä puhelinfirmasta (se on vaan parin keikan kokonen duuni, eli muutakin tarviin), löytäny kämpän ihanien ihmisten luota, alottanut joogatunnit ja hankkinut kaiken välttämättömän alottaakseni elämäni täällä Glasgowssa!

Nyt keskityn seuraavaks vaan etsimään töitä ja nauttimaan tästä kaupungista! Jonain päivänä haluan tehdä paivän retken, miks ei usemmankin, tuonne pohjoiseen Highlandseille!

Nyt pidän lepopäivää.
Meidän talossa on tapana, että syödään yhdessä. Mun mielestä se on upeaa kun yleensä opiskelija kommuuneissa kaikilla on omat muonat ja jokanen syö vaan niitä. Täällä saa toki myös tehdä itselleen ruokaa, mutta usein jos joku tekee aterian niin siitä riittää kaikille, joten jaamme melkein kaiken. Ja rahasta ei keskustella. Eilen yks poika kokkas, tänään mä tein lihapullia ja makaroonia taas koko porukkalle. Ne jotka ei kokkaa taas siivoaa. Rakastan tällästä elämää, että ollaan hyviä toisille. Annetaan ja otetaan tasapuolisesti, eikä tarvii nipottaa.
Nyt lepään ja huomenna meen tuon duunin koulutukseen. Päätin myös että huomenna alkaa todela tehokas työjahti!!!!

Lontoo- GLASGOW!

Heippsans!
Viimeks kirjotin siitä, että lähden Lontoosta. Nyt siitä on viikko ja oon taas menossa uuteen paikkaan. Oon ollu koko viime viikon kipeenä, joten päivittäminen on jääny hieman vähälle ja myös kun täällä hostellissa on todella huono internet.

Kerron vielä lontoosta. Löysin kuvia yhestä päivästä, jollon vaan kävelin ympäri keskustaa ja näin paljon ihanaa.

Lontoossa rakastan sitä, miten rakennukset on saatu toimimaan yhessä, toisin ku Turussa. Se on täynnä upeita linnoja ja vanhoja rakennuksia, mutta niiden vierestä voi löytää modernin pilvenpiirtäjän. Tää kuva on hauska, koska tuo vasen torni on oikeesti kymmen kertaa korkeempi ku toi vanha torni.

Shakespeares Globe. Se oli mun nro. 1 turisti kohde.Sisälle en päässy mut myymälä oli auki. Joskus haluun kyl nähdä siellä viel jonkun näytelmän. 

Lontoon jätin taakse, hyppäsin bussiin ja lähin kohti Skotlantia. Olin niin väsyny Lontoon jälkeen, että nukahdin melkinpä heti kun istahdin penkkiin. Kun heräsin ekaa kertaa, niin kaupunki oli vaihtunu maaseutuun, peltoihin ja lampaisiin. Toisella kertaa huomasin et maa alko muuttua paljon kumpuilevammaks ja metsää ei näkyny enään missään. Lopulta näin skotlannin huippujen välissä kaupungin valot ja olinki jo kahdeksan tunnin istumisen ja torkkumisen jälkeen Skotlannissa.

Nyt oon ollu täällä viikon ja tuntuu siltä et Glasgow todella vetää mua puoleensa. Sain heti ekana iltana kaks aivanihanaa kaveria, joitten kanssa ollaan jo pidetty illanistujaisia. Myös asunnon suhteen olin todella onnekas. Oon kuullu että täällä on tähän aikaan vuodesta todella vaikeeta saada kämppää. No mulla kesti alle viikko ja toi oli ensimmäinen asunto jota kävin kattomssa. Siellä asuu kolme poikaa ja yks tyttö.  Kaikki muusikoita, opiskelijoita tai työssakäyviä. Täydellistä porukkaa ja täydellinen asunto. Se on ihan keskellä kulttuurisinta kaupunginosaa, vuokra on todella kohtuullinen (n. 250e/kk), mulla on oma siisti huone, iso olohuone ja iso keittiö (JOSSA ON TISKIKONE!). 

Töitä en oo vielä saanu, mutta cv:tä oon ahkerasti jaellu. Ensiks mun pitää vähän selvittää miten saan kaikki jutskat tehtyy virallisesti oikein, eli pitää hankkia verotusnumero jne. Mutta uskon et jonkun työpaikan tuun saamaan. Löysin myös mun unelma kouluni. Nyt vaan odottelen vastausta siitä, että millon on mun pääsykoe ja pyrin opettelemaan kaikki ennakkotehtävät mahdollisimman pian.

Oon nyt vielä hostellilla, mutta lähden tästä ihan pian uuteen asuntoon. Jänskättää vähän. 

Vessafilosofiaa.

Haikeeta

Nyt on kulunu yli viikko siitä kun saavuin tälle vieraalle maalle. Aika on kulunu todella nopeesti ja se kertoo varmasti siitä, että on ollu hauskaa! Oon tavannu todella paljon upeita ihmisiä, nähny lontoota ja nauranu paljon!
Nyt on vimppa päivä lontoossa ja huomenna siirryn ihastelemaan skottejen maisemia! Lähden täältä kyllä hieman haikein mielin, koska oon tavannu niin paljon upeeta porukkaa. Mutta matkustamisessa on se ihana ja ikävä puoli, että aina löytää upeita ihmisiä, mutta ne pitää hyvästellä löytääkseen lisää ihania tyyppejä! Ja parasta on et aina voi mennä tapaamaan tuttuja ympäri maailman. Siksi myös suuri kiitos facebookille!
Vimppaan lontoo päivään kuuluu kävelyä Timesin rannalla, italialaisen kaverin tapaamista, pakkuuta ja hengailua ihanien hostelli kavereitten kanssa!

London exploring!

Heihoi!

Täällä sitä ollaan Starbucksissa! Mulla on ollu työnalla tuo kouluun pyrkiminen ja sitä varten pitää kirjoittaa sellainen tosi vaikea essee ittestäni. Joten en oo ennttäny kaupunkia vielä ihan hirvesti nähdä, kun lauantai meni tutustuessa kaupunkiin ja sunnuntai kirottaessa. Eilen oli sitten ensimmäinen päivä kunnon turistina!
Tässä kuvitettu kertomus eilisestä:

Kaikki lähti kotiseuduilta. Mun hostellin lähistöllä on tuollainen pizzeria. Ihana paikka, ihanaa henkilökuntaa ja todella hyvää pizzaa! Siellä tutustuin henkilökuntaan, joista tuli ihan hyviä kavereita. Ne antoi vinkkejä, et missä kannattaa kulkea Lontoossa ja mitkä on parhaita paikkoja!

Tämä kuva on kylläkin sunnuntai-illalta.

Maanantaina lähdin aluks etsimään postia Notting Hillistä, joka sattuu olemaan ihan kulman takana mun Hostellista. Siellä sitten vietinki seuraavat kolme tuntia. Käveli ympäriinsä ja ihmmettelin hienoja valkosia taloja ja ranskalaisia kahviloita.

Pääkadulta päädyin pienempään lähiöön, jonka keskeltä...

...löyti yht'akkiä aivan ihana pieni keskus. Kauppoja, pieni tori ja kuppiloita. Ihan vaan kahen korttelin verran.

Löysin st. Jamesin Katedraalin joka oli todella kaunis kirkko ja jonka pihalla oli lastentarha! Sitä ei kyllä Suomessa ihan heti näkiskään!

Sieltä sitten kohti ydinkeskustaa ja Green Parkkia. Todella kaunis puisto ja tajusin et mun lemppari elokuvan pari kohtausta on kuvattu siellä! Nimittäin Finding Neverlandin puistokohtaukset!

Puiston kupeesta löytyi jonkun tosi rikkaan naisen talo.

Kuningatar Elizabethiä tai prinssejä ei näkynyt, mutta hassuja vartioita hassut hatut päässä löyi pari kappaletta!

Todistusta siitä, että siellä oikeesti kävin.

Sieltä sitten matka jatkui kohti Jt. Jamesin puistoon.

 Se on TÄYNNÄ lintuja! Tuo yksin tuossa penkin päällä vaan nökötti ihan tyynesti vaikka ihan lähellä olin. Astui ehkä pari askelta toiseen suuntaan ku huomas et sitä kuvataan. Ja siellä oli oravia, jotka söi kädestä!

Kunnes päädyin jollekkin todella isolle aukiolle, joka joetnkin liitty ratsusotilaisiin ja hevosvartioihin. 

Kaukaisuudessa häämötti myös London Eye, joka on isompi ku luulin!

Ystävämme Iso Ben.

Benin luona tapasin hostelissa tapaaman ranskalaisen Agathen ja sen kanssa mentiin tapaam muita kavereita Bubiin.

Bubista mentiin yhteen Jazz baariin, jossa oli lisää tuttujen tuttuja ja live musaa!

Siellä ilmoitettiin, että jos joku haluaa tulla jammailemaan niin on vapaa lava. Mun pöytaseurue vaati että meen laulamaan ja niin sitten soitin (en kylläkään jazzia) SMG:n Vieläkö soitat banjoa, ison yleisön ja ammattimuusikoiden ympäröimänä. Pelotti ihan hirveesti, mutta jälkikäteen oli kyllä ilonen et tuohonki taas menin suostumaan. Sain käyntikortin jolain pianistilta, joka oli videoinu mun soiton ja toinen otti mun sähköpostin jotta saisin siitä äänitteen myöhemmin.

Huh huh. Oli ihana ilta.

Tänä aamuna uus päivä alko ja näin auringon paistavan täällä ensimäisen kerran!